Kotiloiden hoito-ohje
Kotilot ovat viimevuosina nousseet yhä suosituimmiksi lemmikkieläimiksi erikoisuutensa, helppohoitoisuutensa, pienen tilantarpeensa ja suht. halvan hinnan vuoksi. Kotilo on mukava ja helppohoitoinen lemmikki, mutta ei sovi aivan pienille lapsille, koska kotilon kuori menee herkästi rikki, jos se putoaa lattialle. Kotilot sopivat myös aloittelijalle, koska ne eivät yleisesti ottaen tarvitse mitään erityistä terraarioonsa.
Kotilolajeilla on erilaisia tarpeita ja eroja mm. terraarion koon, kosteuden, lämmön ja ruokinnan suhteen, joten aina tulisi ottaa selvää juuri oman lajin kotilon tarpeista ennen kotilon hankintaa!
Terraario
Kotilon terraarioksi sopivat ritiläkannelliset akvaariot, liukuoviterrat, faunaboksit, muoviset rei'itetyt säilytyslaatikot ja pienimmille myös rei'itetyt karkkilaatikot. Terraarion koko määräytyy lajin mukaan, esim. akaattikotilo tarvitsee vähintään 30l terraarion, kun taas esim. tiikerikotilo tarvitsee vähintään 100l terraarion aikuisena. Poikasen terraarioksi sopii parhaiten karkkilaatikko tai muutaman litran kokoinen faunaboksi, jolloin poikanen löytää helpommin ruokaa.
Olosuhteet
Kotilo ei tarvitse erityistä valaistusta terraarioonsa, riittää, että se erottaa yön ja päivän toisistaan. Jotkut kotilot tarvitsevat korkeamman lämpötilan kuin toiset, ja se hoituu kätevimmin laittamalla terraarion alle lämpömaton/-kaapelin tai sitten lämpölampulla.
Yleisesti ottaen kotiloilla saa olla hyvin korkea kosteusprosentti, eli 70-90%. Kotilo kestää oikeastaan kaikkea muuta paitsi äärimmäistä kuivuutta, jolloin kotilo ei saa tarpeeksi nestettä, jolloin sen limaneritys heikkenee ja se kuolee kuivumiseen. Jotkut kotilot tarvitsevat kosteammat olot kuin toiset.
Pohjamateriaali
Pohjamateriaaliksi sopii parhaiten lannoittamaton turve, jota myydään rautakaupoissa n. 5€/45l hintaan. Turve kostutetaan kauttaaltaan, mutta se ei kuitenkaan saisi olla likomärkää, vaan kosteaa. Kotilon turpeesta saa vähän valua vettä puristettaessa. Pohjamateriaali on helpointa pitää kosteana sumuttelemalla terraariota päivittäin, möyhimällä pohjaa ja kaatamalla esim. kastelukannulla hieman vettä turpeen sekaan, jos se meinaa kuivahtaa liikaa. Silloin tällöin turpeen voi antaa kuivahtaa enemmänki, mikä ehkäisee homeen ja loisien syntymistä. Pohjamateriaali tulisi vaihtaa uuteen n. kuukauden välein tai aina, kun se näyttää ja haisee likaiselta.
Sisustus
Kotilon terraarion voi sisustaa erilaisilla muovikasveilla, muovisilla ruukuilla, kannoilla, juurakoilla, oksilla ja kaikella sellaisella, mikä ei ole niin kovaa, että kotilon kuori voi mennä rikki sen päälle pudotessaan, koska joskus kotilonkin ote katosta voi pettää. Esim. kiviä tai saviruukkuja ei saa laittaa terraarioon niiden kovuuden vuoksi. Terraarioon voi laittaa myös myrkytömiä oikeita kasveja, mutta ne luultavimmin joutuvat kotiloiden suuhun. Kotiloille voi myös laittaa matalan vesiastian, jonne ne pääsevät juomaan ja kylpemään, mutta eivät huku sinne. Poikasille vesiastia ei ole suositeltava, koska ne hukkuvat helposti.
Ruokinta
Kotilo on sekasyöjä, eli se syö kasviksia ja myös vähän lihaa. Kotilolle voi laittaa ruokalautasen, jolloin terraarion puhtaanapito on helpompaa, mutta ruuat voi tarjota myös suoraan turpeen päälle. Kotilolle annetaan niin paljon ruokaa kuin se haluaa syödä, eli jos seuraavana päivänä terrassa odottaa tyhjä kuppi, oli ruokaa luultavasti liian vähän. Kotilon ruokahalu riippuu koosta ja iästä, joskus nuoremmat kotilot saattavat olla ahneempia ja tarvitsevat enemmän ja useammin ruokaa kuin isommat kotilot, jotka saattavat syödä paljon mutta harvemmin. Kotilon voi ruokkia joka tai joka toinen päivä, mutta helposti pilaantiuvat tai pilaantuneet ruuat tulee poistaa päivittäin. Ruoki kotiloa monipuolisesti, jotta se aikuisenakin söisi paremmin erilaiisa ruokia, eikä ala nirsoilemaan.
Kasvikset ja hedelmät: Kotilon pääasiallista ruokaa ovat erilaiset kasvikset, juurekset ja hedelmät, kuten salaatti, tomaatti, kurkku, peruna, porkkana, bataatti, herkkusienet, ulkoa kerätyt myrkyttömät kasvit, omena, päärynä, meloni, makeat sitrushedelmät (kuten mandariinit), viinirypäleet yms.
Liha ja kala: Lihaa kotilolle voi antaa kerran pari kuukaudessa, liika syöttäminen aiheuttaa kasvuhäiriöitä. Lihaa voi syöttää esim. hyvin turvotettujen koiran- tai kissannappuloiden muodossa tai sitten voi antaa palan raakaa jauhelihaa tai jotain muuta jalostamatonta lihaa tai esim. raakaa kalaa. Jos nappula ei ole kokonaan turvonnut, voi kotilo kuolla siihen, joten nappuloita kannattaa liottaa vedessä yön yli ja tarjota niitä vasta seuraavana päivänä kotiloille. Jauhelihan voi antaa sellaisenaan ja muut lihat muussattuna, jotta kotilon on ne helpompi syödä. Raa'at järvikalat tulee pakastaa ennen tarjoamista, koska niissä saattaa olla loisia.
Muut herkut: Muita kotiloille sopivia ruokia ovat kalanruuat, makeat marjat ja vauvojen piltit. Kalanruoka on kallista, mutta se on hyvä proteiinin lähde ja hyvää vaihtelua kotilon ruokavalioon. Makeita marjoja ovat mm. mustikat, mansikat ja vadelmat, joita voi kotiloille antaa. Piltit maistuvat yleensä kotiloille pehmeän koostumuksensa ansiosta, mutta poikaset saattavat hukkua siihen. Tarkista, että piltti ei ole säilötty sitruunahapolla tai että se ei sisällä happamia sitrushedelmiä eikä viljoja. Kalanruoka ja piltit kannattaa tarjota lautaselta, koska ne pilaantuvat nopeasti.
Kalkki: Kalkki on kotilolle elintärkeää, koska se tarvitsee sitä paljon ja jatkuvasti kuorensa kasvattamiseen. Ilman kalkkia kuoresta tulee heikko ja se hajoaa helposti. Kalkkia on helpoin tarjota seepiansuomun muodossa, joita saa eläinkaupasta 1-2€/kpl hinnalla. Apteekista saatavaa liitujauhoa tai rautakaupasta saatavaa ruokintakalkkia voi myös tarjota. Liitujauho on huomattavasti kalliimpaa kuin ruokintakalkki, mutta ruokintakalkki myydään yleensä 10-40kg säkeissä kun taas liitujauhoa saat pienemmän määrän. Ruokintakalkki säkki maksaa noin 5-15€ valmistajasta riippuen kun taas liitujauho maksaa n. 20€/kg.
Kielletyt ruuat
- Viljatuotteet: Liikaa hiilihydraatteja ja turpoavat kotiloiden mahassa, jolloin kotilo voi kuolla
- Happamat sitrushedelmät: Kotiloiden elimistö ei pysty käsittelemään voimakkaita happoja
- Avokado: Myrkyllinen
- Vahvasti maustetut ruuat: Kotilon elimistö ei pysty käsittelemään mausteita
- Torjunta-aine käsitellyt ruuat: Torjunta-aineet ovat kotiloille myrkyllisiä
- Oksaalihappoiset kasvit ja hedelmät: Mm. punajuuren naatit, pinaatti, raparperi, karambola, ketunleipä, suolaheinä yms. Oksaalihappo estää kalkin imeytymistä, mikä on vaaraksi kotiloille, jotka tarvitsevat paljon kalkkia päivittäin
- Sipuli: Myrkyllinen
- Säilyke ruuat: Kuten hedelmät, hillot, koiran ja kissan purkkiruuat yms.. Kotiloiden elimistö ei pysty käsittelemään niissä olevia säilöntä- ja väriaineita
- Lihajalosteet: Liian mausteisia kotiloille
- Ihmisten ruuat: Kuten karkit, sipsit, hillot yms.. Sisältävät kotiloille haitallisia aineita
Hoito
Kotilon päivittäisiin hoitotoimenpiteisiin kuuluu terran sumuttelu, turpeen möyhiminen, vedenvaihto, ruokinta (voi myös antaa jokatoinen päivä), ulosteiden ja vanhojen ruuantähteiden siivoaminen sekä kotilon terveydentilan tarkkailu. Päivittäin seurataan onko kotilo pirteä vai onko se syvällä kuoressaan, syökö se normaalisti, onko kuori ehjä yms. Kerran viikossa kannattaa kotilo tarkastaa perusteellisesti, ettei siinä ole mitään lommoja tai haavoja ja tulokset kannattaa kirjata ylös jotta huomataan helpommin, jos kotilolla on jokin vinossa. Terve kotilo liikuskelee terrassa eikä ole koko ajan kuoressa, syö normaalisti ja on kostea, eli erittää limaa normaalisti.
Kotiloa voi silloin tällöin kylvettää lämpimässä vedessä, useimmat kotilot tykkäävät siitä :)
Käsittely
Kotiloita ei tulisi hirveästi käsitellä, mutta esim. terraariota siivotessa tai kotiloa kylvettäessä kotilon voi ottaa kädelle möngertämään. Ennen käsittelyä käsiin ei saa laittaa mitään hajusteita tai pesuaineita, koska kotiloille ne ovat myrkkyjä. Kotiloa ei saa ikinä repiä kuoresta irti lasista tai muista pinnoista, koska sen jalka saattaa revetä joko osittain tai kokonan irti kuoresta, mikä tappaa kotilon. Jos kotilo on kiinni lasissa, helpoiten sen saa irti työntämällä sormet jalan alle ja varovasti vetämällä irroittaa kotilo lasista. Jos lasi on märkä, voi kotilon myös yrittää liu'uttaa lasista irti. Jos se on turpeen päällä tai niin, ettei se ole kiinni missään, voi kotilon nostaa kuorestakin kädelle. Kotiloa ei saa puottaa lattialle, koska sen kuori voi mennä rikki! Poikasia käsiteltäessä tulee olla varovainen, koska niiden kuori on niin heikko, että se menee todella helposti halki. Mutta kotilo on enemmän katselueläin kuin sylilemmikki, kuten muutkin eksoottiset eläimet, joten paras on vaan jättää se elelmään rauhassa terraarioonsa.
Kotimaa: Itä-Afrikka; Kenia ja Tanzania
Elinikä ja koko: 5-7 vuotta, mutta voi elää jopa 10 vuotiaaksi. Kuoren koko aikuisena 10-15cm.
Tilantarve: Yhdelle 30l, useammalle 20l/kotilo
Lämpö ja kosteus: n. 20°C ja 70-80%
Ruokinta: Kaikkiruokainen
Lisääntyminen: Kotilot ovat kaksineuvoisia, eli hermafrodiitteja, joten niillä on sekä naaraan että uroksen sukupuolielimet. Sukukypsä ½-1vuoden iässä. Munii jopa satoja munia kerralla ja saattaa tehdä niin parin viikon välein. Munat ovat n. 0,5cm kokoisia. Poikaset kuoriutuvat n. parin viikon päästä muninnasta.
Muuta tietoa: Yleisin ja helppohoitoisin lemmikkikotilolaji. Alunperin kotiloita on kasvatettu ruuaksi, kunnes joku on keksinyt ottaa niitä lemmikiksi :)
Achatina fulica f. white jade
Kotimaa: Aasia
Elinikä ja koko: 2-6 vuotta ja 8-12cm
Tilantarve: Yhdelle 30l, useammalle 20l/kotilo
Lämpö ja kosteus: n. 20°C ja 70-80%
Ruokinta: Kaikkiruokainen
Lisääntyminen: Tulee sukukypsäksi vähän myöhemmin kuin akaatti, muuten lisääntyy samalla tavalla. Poikaskuolleisuus on yleisempää kuin akaateilla. Munat ovat n. 0,5cm kokoisia.
Muuta tietoa: Ihminen on sukurutsaamalla vaaleita akaattikotiloita saanut jalostettua albiinojalkaisen akaattikotilon. Ei löydy luonnonvaraisena. Sukusiittoisuutensa takia jade on lyhytikäinen ja jää pienemmäksi kuin normaali akaattikotilo. Tosin nykyään Suomen jade tilanne on sellainen, että jadet kasvavat yhtä suuriksi kuin akaattikotilot ja tarvitsevat yhtä paljon tilaa kuin ne.
Achatina fulica hamillei f. rodatzi
Kotimaa: Itä-Afrikka, Tanzania
Elinikä ja koko: 5-7 vuotta ja 7-9cm
Tilantarve: Yhdelle 30l, useammalle 20l/kotilo
Lämpö ja kosteus: n. 20°C ja 80-90%
Ruokinta: Kaikkiruokainen, mutta kannattaa suosia keltaisia ja oransseja ruokia, jotta kuoresta tulee kauniin värinen. Vihreät ja punaiset ruuat tekevät kuoresta ruman värisen.
Lisääntyminen: Sukukypsä jo alle puolenvuoden iässä. Muuten lisääntyminen samanlaista kuin akaateilla.
Muuta tietoa: Rodatzit pitävät kiipeilystä, joten terraarion tulisikin olla vähintään 40cm korkea ja terraarioon kannattaa laittaa paljon kiipeilymahdollisuuksia (oksia yms.)
Achatina immaculata var. immaculata
Kotimaa: Itä-Afrikka, esiintyy myös Etelä-Afrikan joissain osissa
Elinikä ja koko: 6-8 vuotta ja 8-14cm
Tilantarve: Yhdelle 30l, useammalle 20l/kotilo
Lämpö ja kosteus: 26-28°C ja 75-90%
Ruokinta: Kaikkiruokainen, tarvitsee enemmän proteiinia ruokavalioonsa kuin muut lajit
Lisääntyminen: Sukukypsä 8-12kk iässä. Ovat melko tarkkoja lisääntymisolosuhteista, pitää olla lämmintä ja kosteaa. Munivat parikymmentä tai jopa parisataa munaa. Munat haudotaan yli 26°C ja parin kolmen viikon päästä syntyvät poikaset pidetään lämpimässä ja kosteassa. Poikaskuolleisuutta esiintyy valitettavan paljon.
Muuta tietoa: Saattaa syödä muunlajisia kotiloita, joten immoja tulisi pitää vain samanlajisten kanssa.
Achatina iredalei
Kotimaa: Itä-Afrikka, Tanzania, Zanzibar
Elinikä ja koko: 3-5 vuotta ja 5-9cm
Tilantarve: Yhdelle 25l, useammalle 15l/kotilo
Lämpö ja kosteus: 24-27°C ja 60-70%
Ruokinta: Kaikkiruokainen, mutta keltaisten ja oranssien ruokien suosiminen pitää kotilon kuoren kauniin värisenä.
Lisääntyminen: Sukukypsä n. 6kk iässä. Synnyttää eläviä poikasia. Poikaset ovat munina kotilon sisällä, mutta kuoriutuvat ennen syntymää. Poikaset syntyvät jopa sentin kokoisina ja tarvitsevat n. 80% kosteuden. Poikasia syntyy kymmenestä muutamaan kymmeneen.
Muuta tietoa: Kutsutaan myös albiinomaakotiloksi. Kaikki lemmikki iredaleit ovat polveutuneet Georg Gassnerin löytämästä iredaleista, joka synnytti 26 poikasta, joista lemmikkikanta sai alkunsa.
Achatina achatina (Tiikerikotilo)
Kotimaa: Länsi-Afrikka, Nigeria, Liberia, Ghana, Sierra Leone, Norsunluurannikko, Togo ja Dahomey
Elinikä ja koko: 5-7 vuotta, jopa 10 vuotta. Kuoren koko aikuisena 18cm.
Tilantarve: 100l/kotilo
Lämpö ja kosteus: 25-30°C ja 80-95%
Ruokinta: Kaikkiruokainen, mutta keltaiset ja oranssit ruuat korostavat kuoren keltaisia raitoja.
Lisääntyminen: Sukukypsä 1-3 vuoden iässä. Munii 30-300kpl 1x1,5cm kokoista munaa.
Muuta tietoa: Tiikerikotilo kuuluu maailman suurimpiin maakotilolajeihin.
Achatina reticulata
Kotimaa: Itä-Afrikka, Zanzibar
Elinikä ja koko: 5-8 vuotta ja 15-20cm
Tilantarve: 100l/kotilo
Lämpö ja kosteus: 25-28°C ja 80-90%
Ruokinta: Kaikkiruokainen
Lisääntyminen: Sukukypsä 6-9kk iässä. Munat ovat 0,5-1cm kokoisia ja niitä tulee pari sataa kappaletta. Poikaset kuoriutuvat 10-12 päivän jälkeen muninnasta. Kuoriutumisprosentti on alhaisempi kuin akaattikotilolla.
Muuta tietoa: Retikat pitävät kiipeilystä, joten terraarion tulisikin olla vähintään 40cm korkea ja terraarioon kannattaa laittaa paljon kiipeilymahdollisuuksia (oksia yms.)
Achatina fulica var. jadatzi
Kotimaa: -
Elinikä ja koko: 2-6 vuotta ja 7-10cm
Tilantarve: Yhdelle 30l, useammalle 20l/kotilo
Lämpö ja kosteus: n. 25-28°C ja 80-90%
Ruokinta: Kaikkiruokainen, mutta kannattaa suosia keltaisia ja oransseja ruokia, jotta kuoresta tulee kauniin värinen. Vihreät ja punaiset ruuat tekevät kuoresta ruman värisen.
Kotimaa: -
Elinikä ja koko: 2-6 vuotta ja 7-10cm
Tilantarve: Yhdelle 30l, useammalle 20l/kotilo
Lämpö ja kosteus: n. 25-28°C ja 80-90%
Ruokinta: Kaikkiruokainen, mutta kannattaa suosia keltaisia ja oransseja ruokia, jotta kuoresta tulee kauniin värinen. Vihreät ja punaiset ruuat tekevät kuoresta ruman värisen.
Lisääntyminen: Sukukypsä jo 6-12kk ikäisenä. Hankalampi lisäännyttää kuin muut kotilolajit. Munia tulee muutamasta kymmenestä muutamaan sataan. Poikaskuolleisuus erityisesti construct värisillä poikasilla hyvin yleistä.
Muuta tietoa: Ihmisen jalostama laji, saattaa esiintyä hyvin harvinaisena luonnossa
Cepaea hortensis (Valkohuulitarhakotilo)
Kotimaa: Länsi- ja Keski-Eurooppa, esiintyy myös Suomen eteläosissa
Elinikä ja koko: 2-3 vuotta ja 2,5cm
Tilantarve: 1l/kotilo
Lämpö ja kosteus: 18-20°C ja 70-80%
Ruokinta: Kaikkiruokainen
Lisääntyminen: Sukukypsä alle vuoden ikäisenä. Munii parikymmentä 2mm kokoisia munia jotka kuoriutuvat 1-3 viikon kuluttua.
Muuta tietoa: Lajin erottaa mustahuulesta siitä, että sillä on vaalea kuoren reuna.
Cepaea nemoralis (Mustahuulitarhakotilo)
Kotimaa: Länsi-, Pohjois- ja Keski-Eurooppa, esiintyy myös harvakseltaan Suomen eteläosissa
Elinikä ja koko: 2-3 vuotta ja 1,8-2,5cm
Tilantarve: 1l/kotilo
Lämpö ja kosteus: 18-20°C ja 70-80%
Ruokinta: Kaikkiruokainen
Lisääntyminen: Sukukypsä alle vuoden ikäisenä. Munii parikymmentä 2mm kokoisia munia jotka kuoriutuvat 1-3 viikon kuluttua.
Muuta tietoa: Lajin erottaa valkohuulesta siitä, että sillä on tumma kuoren reuna.
Helix pomatia (Viinimäkikotilo)
Kotimaa: Eurooppa, esiintyy myös Lounais-Suomessa
Elinikä ja koko: Elää 10, jopa 20 vuotta. Kasvaa 4-5,5cm kokoiseksi.
Tilantarve: Yhdelle 15l, useammalle 10l/kotilo
Lämpö ja kosteus: 18-22°C ja 70-90%
Ruokinta: Kaikkiruokainen
Lisääntyminen: Sukukypsyys 1-2 vuoden iässä. Munii kymmenestä sataan vajaan puolen sentin kokoisia munia. Munat kuoriutuvat parissa kolmessa viikossa.
Muuta tietoa: Viinimäkikotilo on levinnyt Suomeen munkkien mukana keskiajalla, kun munkit käyttivät niitä ravinnoksi paaston aikana.
Lähteet ja hyödylliset linkit
- Omat kokemukset
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti